Kuva: Aino Huovio

Ennakkotapahtumana 29. tammikuuta järjestettävässä Hovitanssista hoppatahtiin -konsertissa nähdään nuorta innostusta yli musiikinlajien rajojen, kun Sibelius-Akatemian vanhan musiikin lehtori, viulisti Minna Kangas ja musiikkikasvatuksen vieraileva professori Mauno Järvelä lyövät voimansa yhteen. He kokoavat festivaalille kattauksen Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n aikaisesta musiikista ja kaustislaisesta purppurista. Näitä kahta yhdistää tanssi.

Sekä ranskalaisella potpourrilla että purppurilla tarkoitetaan sävelmien tai tanssien sarjaa. Hovitanssista hoppatahtiin -konsertissa tehdään musiikillinen matka ranskalaiseen 1700-luvun hoviin sekä vierailu pohjalaisiin 1800-luvun puolivälin häihin. Lavalla nähdään suuri joukko Sibelius-Akatemian vanhan musiikin, kansanmusiikin ja musiikkikasvatuksen opiskelijoita opettajineen. Mukana ovat sekä barokkiorkesteri että SibA Folk Big Band.

Konsertissa käy musiikin kautta ilmi, miten Euroopan hovit ovat olleet kytköksissä: mitä tehtiin Pariisissa, tehtiin myös Pietarissa ja pian Pohjanmaallakin. Ranskalainen hovi esittäytyy konsertissa muun muassa Jean-Baptiste Lullyn sävelin.

– Hovitansseista menuetti on ehkä lähinnä kansanmusiikkia. Halusimme musiikkiin erilaisia poljentoja, rytmiikkaa ja tanssillisuutta. Mukana on koosteita Lullyn oopperoista, Kangas kertoo.

1800-luvun alkupuolella, noin sadan vuoden kuluttua tanssihulluksikin kuvaillun Aurinkokuningas Ludvig XIV:n hovikaudesta, venäläiset upseerit toivat potpurin Suomeen. Tällöin täälläkin otettiin ensimmäisiä purppuriaskelia.

– Meillä on eurooppalainen historia. Emme me suomalaiset niin syrjässä keskieurooppalaisesta kulttuurista ole olleet kuin ehkä ajatellaan, vaikka maantieteellistä etäisyyttä onkin, Kangas huomauttaa.

Järvelän mukaan sekä barokki- että pelimannimusiikissa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten musiikkia jaksotellaan. Purppurisävelmien runsaasta tarjonnasta on konserttiin valittu kolmisenkymmentä kappaletta.

– Häissä soitettuja ja tanssittuja purppurisävelmiä on paljon, sillä tanssijoita on voinut olla satoja. Kappaleita on tarvittu useita, jotta tanssien soittaminen on myös muusikolle mielekästä. Samaa marssia ei ole siis soitettu loputtomiin toistaen, Järvelä kertoo.

Kankaan ja Järvelän mukaan Sibelius-Akatemiassa näyttäisi olevan innostusta musiikin lajien ja historian rajojen ylittämiseen. Tarkoitus on, että kaikki lavalla olevat soittajat opettelevat muun muassa barokkimenuetin, jotta voivat tarvittaessa liittyä tanssiin. Ja saattaa olla, että myös yleisö pääsee laittamaan jalalla koreasti.

– Totta kai, aina pitää tanssia! Ainakin sen jousen kanssa, riemastuu Kangas.

Niin, mikä se hoppatahti on? Se on 2/4-tahtilajissa tanssittava kaustislaisen purppurin osa.

– Suht koht nopiaa, kuvailee Järvelä.

Pre-Sibafest: Hovitanssista hoppatahtiin
Pe 29.1. klo 19.30
Temppeliaukion kirkko
Liput: 17,50/11,50 € (Lippupalvelu) 15/10 € (ovelta)
Ludvig XIV:n aikana syntyneet tanssit ovat perustana suomalaisen talonpoikaiskulttuurin tärkeimmälle hääjuhlaseremonialle. Konsertti havainnollistaa Aurinkokuninkaan hovin tanssiperinteen ja suomalaisen purppuritanssin yhteyksiä.
SibA Folk Big Band
Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri
Musiikkikasvatuksen ja kansanmusiikin aineryhmien opiskelijoita ystävineen
Maria Hostikka ja Jarkko Peltola, tanssien ohjaus
Minna Kangas ja Mauno Järvelä, musiikin ohjaus

Teksti: Karoliina Pirkkanen